Maanantai 13.11.2017 ensimmäinen työharjoittelu päivä. Yhteyshenkilöni Saverio tuli aamu 9:ltä hakemaan töihin. Juttelimme matkan taittuessa ja ihastelin maisemia. Työharjoittelupaikkani sijaitsee S.Giuliano nimisessä paikassa noin. 15-20minuutin matkan päässä keskustasta upeissa vuoristomaisemissa. Työmatka vaikutti taas kovin tutulle sillä olin Google Mapsin avulla matkustellut täälläkin ja ottanut selvää etukäteen missä työpaikka sijaitsee. Näin jo kaukaa tutun oloisen rakennuksen ja pian kurvasimme talon eteen.
Yritys jossa seuraavat 3 viikkoa aion viihtyä on nimeltään Evoluzione Tende s.r.l. . Tämä on ulkokalusteisiin pääpainoitteisesti keskittyvä yritys. Herra Magi perusti tämän aikoinaan yhteistyössä useiden eri kädentaitojen osaajien kanssa yhteisenä ajatuksenaan luoda yritys joka kestää ajan tuomat haasteet, sekä pysyy ajantasalla kaikessa kehityksessä vuodesta toiseen ns. kehityksen evoluutiossa. Herra Magi on jäänyt jo eläkkeelle ja tytär Barbara pyörittää yritystä 5 työntekijänsä kanssa. Tämä yritys valmistaa markiiseja, istuintyynyjä, sohvaryhmien tyynyjä, koristetyynyjä, hyttysverkkoja rullaverhoina sekä terassin ovina kaikki nämä valmistetaan tällä toimipisteellä. Täällä valmistetaan myös rullaverhoja kansainvälisen Somby-firman moottori tekniikalla jolloin verhot voi sulkea ja avata vaikka kaukosäätimellä.
Yrityksellä on myös olemassa ns. sisaryhtiö Wood Evoluzione. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään ja tällä toimipisteellä toimii myös 5 työntekijää. Heidän erikoisosaamistaan ovat erilaiset puuvalmisteiset terassit, katokset, vajat, pergolat jne.
Takaisin asiaan ja ensimmäiseen päivään. Ovesta sisään astuessa 
alkoi kova keskustelu Italiaksi ja minä seisoin hölmistyneenä ymmärtämättä sanaakaa. Hyvin pian selvisi että paikan päällä on vain yksi englantia puhuva työntekijä ja onnekseni hän oli minun ohjaajani Valerica. Kävimme läpi sopimuspaperit ja Saverio kysyi haluanko lähteä hänen kyydillä kaupunkiin ja tulla huomenna sitten itsekseni töihin. Halusin jäädä jo nyt tutustumaan työpaikkaani ja se kävi. Vein takkini ja laukkuni naulakkoon ja pääsinkin heti avustamaan ohjaajaani hyttysverkko-terassinovi-rullaverho-hässäkän kanssa. Pääsin käyttämään laitetta jollaista en ole ikipäivänä ennen nähnyt. Tämä laite sulattaa kaksi muovista osaa yhteen. Tällä 
laitteella kävimme hyttysverkon molemmat sivut läpi sulattaen reunaan tummanharmaan nauhan. Tämän jälkeen rakentelimme hyttysverkon valmiiksi ja kiinnitimme rullamekanismit verkkoon sekä pakkasimme valmiin tuotteen asiakasta odottamaan.
Ohjaajani esitteli minulle piha-alueen, sekä lukuisat esittelytilat ja rakennuksen muut kerrokset ja työntekijät. Päivä alkoikin olla pulkassa ja ohjaaja tarjosi minulle kyydin kaupunkiin.
Kaupunkiin päästyäni olin niin täynnä intoa ja energiaa että kävin selvittämässä bussiaikataulut seuraavalle päivälle ja ostamassa bussiliput valmiiksi. Täällä on käytöntä ettei kuljettajat käsittele rahaa vaan matkaliput ostetaan etukäteen ja leimataan bussiin noustessa ja se toimii. Yksi matka maksaa 1,20€ eli halpaa kun saippua.
Tiistai aamuna kipitin bussi-asemalle ja löysin kun löysinkin oikean bussin ja ensimmäinen bussimatka oli elämys. Huikeat maisemat, kapeat kadut kukkuloilla ja jumalaton vauhti, mietin hiljaa mielessäni että kyllä suomalaisille kuskeille ois hieman haastetta selviytyä näillä kaduilla.
Työpaikalle päästyäni vuorossa olikin ompelutaitojen testaus. Sain valita kankaan ja valmistaa sisätyynyn sekä tyynyn irtopällisen vetoketjulla. Itse ompelu ei tuottanut ongelmaa, hetken jouduin tutkailemaan että mites nämä teollisuus-saumuri sekä teollisuus ompelukone toimiikaan. Aikas nopeasti niihin tottui ja tyynystä tuli valmista. Ohjaaja oli ilmeisen tyytyväinen koska seuraavaksi antoi minulle tehtäväksi purkaa verhojen saumat ja leikata niihin uudet lisäkappaleet ja silittää sekä ommella ne valmiiksi. No minä ryhdyin hommiin ja jonkun ajan kuluttua ne olivatkit valmiit kaikki 4 sivuverhoa. Pääsin tässä työtehtävässä käyttämää uutta konetta, polttoleikkuria. Tämä siis leikkaa kankaan ja sulattaa reunan niin ettei kangas lähde purkaantumaan ja laite toimii siis verkkovirralla.
Näiden jälkeen alkoikin ropisemaan asiakastöitä mm. eri muotoisten sisätyynyjen valmistamisesta, istuintyynyjen valmistamiseen sekä irtopäällisten ompeluun. Jätti suurien päivävarjojen ompelua, verhojen valmistamista sekä korjausompeluu. Metalliputkien leikkaamista ja markiisien kokoamista. Pääsin toki myös stailaamaan ja sisustamaan firman esittelytiloja eli SHOWROOMEJA.
Nyt kun Italiassakin on talvi niin ei ole mikään suurin sesonki aika meneillään, toki asiakkaita silti riittää eikä työtkään lopu kesken. Ei ole tarvinnut seistä paikallaan vaan on saanut koko ajan tehdä töitä ja se jos jokin on mukavaa.
Yllättävän luontevaa on keskustella englanniksi vaikka sitä aluksi pelkäsinkin niin joka työpäivä on vaan lisännyt rohkeutta ja ehkä tiedon jano on niin suuri ettei kysymättä saa vastauksia. Ehkä me suomalaiset vaan pelätään sitä puhumista kun kouluaikoina kielioppia koitettu takoa päähän vaikka keskustellessa se on yks hailee mitä sitä pölisee. Ei paikalliset täällä englantia juurikaan osaa saatikka puhu koska kaikki elokuvia myöden dupataan niin ei sitä englannin kieltä kuule. Ohjaajani puhuu ymmärrettävää ja ihan hyvää englantia mutta hän onkin Romaniasta alunperin.
Tässä turinaa ensimmäisestä työviikosta…. käyhän lukemassa myös osio Nro.3 johon pian kirjoittelen vähän vapaa-ajasta ja kulttuurista.
TAKKin blogi 